3.2.2004

Ikaalisten käräjäoikeuden tuomio 22.8.2000

Käräjäoikeus oli 22.8.2000 tuomitessaan A:n 5.2.2000 tehdystä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta sakkorangaistukseen ja määrätessään hänen päiväsakkonsa rahamäärää todennut, että A:n nettotulot olivat vuoden 1998 verotustietojen mukaan olleet 1 845 803 markkaa kuukaudessa ja hänellä oli ollut varallisuutta yli miljoona markkaa. A oli kuitenkin ilmoittanut, että hänen tulonsa olivat tämän jälkeen olennaisesti laskeneet, koska pörssiosakkeiden kaupat, joista hän oli vuosina 1998 ja 1999 saanut pääasialliset tulonsa, olivat vuoden 2000 alkupuoliskolla tuottaneet tappiota ja hänen muiden pääoma- ja ansiotulojensa nettotulot olivat olleet vain 40 961,34 markkaa kuukaudessa. Hänellä oli edeltä ilmenevä varallisuus sekä elätettävänään avopuoliso ja kaksi lasta. Käräjäoikeus oli edelleen todennut, että A:n tulot olivat viimeksi toimitetun verotuksen jälkeen olennaisesti muuttuneet hänen osakekaupoista saamansa tulon osalta. Vuonna 1999 osakekaupan nettotuotto oli ollut vielä noin yhdeksän miljoonaa markkaa. Käräjäoikeus oli arvioinut vuoden 2000 osakekaupan tuotoksi noin kolme miljoonaa markkaa ja sen sekä A:n ilmoittaman kuukausitulon perusteella hänen keskimääräiseksi kuukausitulokseen 290 961 markkaa. Huomioon ottaen A:n ilmoittaman varallisuuden ja elatusvelvollisuuden käräjäoikeus oli vahvistanut päiväsakon rahamääräksi 4 819 markkaa.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Eeva-Liisa Nisula ja lautamiehet.

Sovellettavat lainkohdat

Oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 §:n 3 kohdan mukaan lainvoiman saanut tuomio rikosasiassa voidaan syytetyn eduksi purkaa, jos vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei aikaisemmin ole esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut syytetyn vapauttamiseen tai siihen, että rikokseen olisi ollut sovellettava lievempiä rangaistussäännöksiä, tahi on erittäin painavia syitä, katsoen siihen mihin näin vedotaan ja mitä muutoin käy ilmi, saattaa uudelleen tutkittavaksi kysymys, onko syytetty tehnyt sen rikollisen teon, joka on luettu hänen syykseen. Pykälän 4 kohdan mukaan tuomio voidaan sanotuin tavoin purkaa, jos se perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen.

Rikoslain 2 a luvun 2 §:n 1 momentin mukaan päiväsakon rahamäärä on vahvistettava niin, että se on kohtuullinen sakotettavan maksukykyyn nähden. Pykälän 3 momentin mukaan päiväsakon rahamäärän vahvistamisen edellyttämän sakotettavan kuukausitulon laskemisen ensisijaisena perusteena ovat sakotettavan viimeksi toimitetun verotuksen mukaiset tulot ja varallisuus. Jos ne kuitenkin ovat olennaisesti muuttuneet viimeksi toimitetun verotuksen jälkeen, ne voidaan arvioida muun saatavan selvityksen perusteella. Pykälän 4 momentin mukaan päiväsakko määrätään tuomioistuimessa oikeudenkäynnin aikaisten tietojen perusteella.

Purkamisen edellytysten arviointi

Korkein oikeus toteaa, että A:n tulot olivat ainakin kahtena tuomitsemisajankohtaa edeltävänä vuotena muodostuneet pääasiallisesti hänen harjoittamastaan pörssiosakkeiden kaupasta. Tältä osin tulot olivat ennen sakon määräämistä viimeksi toimitetun verotuksen jälkeen olennaisesti muuttuneet. A on käräjäoikeudessa esittänyt laskelmia vuoden 2000 alkupuoliskon pörssiosakkeiden kaupastaan. Käräjäoikeus ei tältä osin tuloja arvioidessaan ole kuitenkaan perustanut arviotaan yksin A:n laskelmiin vaan se on ottanut arviossaan huomioon myös pörssiosakkeiden kaupan tuoton aikaisemmilta vuosilta. A:n muiden pääomatulojen ja ansiotulojen osalta käräjäoikeus on perustanut arvionsa A:n ilmoitukseen. Ottaen huomioon A:n tulojen muodostumistavan ja laadun se, että käräjäoikeus on poikennut A:n omasta ilmoituksesta ja selvityksestä, ei merkitse sitä, että käräjäoikeus olisi soveltanut päiväsakon rahamäärän määräämisessä noudatettavia säännöksiä väärin. Käräjäoikeus on arvioinut A:n sakon tuomitsemisajankohdan tulot sille rikoslain 2 a luvun 2 §:n 3 momentissa annetun harkintavallan mukaisesti. Käräjäoikeuden tuomio ei siten perustu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen eikä sitä voida purkaa oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 §:n 4 kohdan nojalla.

A on tyytynyt käräjäoikeuden tuomioon, vaikka käräjäoikeus on poikennut kuukausitulojen arvioinnissaan A:n ilmoituksesta ja selvityksestä. Hän on ilmoittanut katsoneensa muutoksenhaun hyödyttömäksi sen vuoksi, ettei tarpeellista selvyyttä vuoden 2000 pörssiosakkeiden kauppojen verotuskohtelusta vielä tuolloin ollut. A on täällä vedonnut uutena selvityksenä kuukausitulojensa laskemisen perusteeksi oikeudenkäynnin jälkeen vahvistettuun vuoden 2000 verotukseensa.

Sakotettavan tulot lasketaan tai arvioidaan päiväsakon rahamäärän määräämistä varten rikoslain 2 a luvun 2 §:n 3 momentissa säädetyin tavoin. Pykälän 4 momentin mukaan päiväsakko määrätään oikeudenkäynnin aikaisten tietojen perusteella. Tähän nähden on perusteltua katsoa, ettei oikeudenkäynnin jälkeen valmistuva verotus lähtökohtaisesti voi olla sellainen uusi seikka, jonka perusteella lainvoiman saanut tuomio voitaisiin purkaa, vaikka verotuksen mukaan lasketut keskimääräiset kuukausitulot poikkeaisivatkin päiväsakon rahamäärän vahvistamisen perusteena olleista tuloista.

Päiväsakon rahamäärää määrättäessä on ratkaisevaa sakotettavan maksukyky sakon määräämisen ajankohtana. Kuten käräjäoikeus on todennut, A:n pörssiosakkeiden kaupastakin saamat tulot olivat vielä vuonna 1999 olleet verojen vähentämisen jälkeen noin 9 miljoonaa markkaa. Hän on myös edelleen vuonna 2000 harjoittanut laajamittaista pörssiosakkeiden kauppaa. Vuoden 2000 verotuksen mukaan laskettu A:n keskimääräinen kuukausitulo jää tosin tuona vuonna huomattavasti käräjäoikeuden arvioimaa alhaisemmaksi. Huomioon ottaen A:lla vielä vuonna 1999 olleen maksukyvyn Korkein oikeus katsoo, ettei vuoden 2000 verotus kuitenkaan osoita, että A:n maksukyky olisi sakon määräämisen aikaan elokuussa 2000 ollut sellainen, että oikeudenkäynnin aikaisten tietojen perusteella arvioitujen keskimääräisten kuukausitulojen mukaan vahvistetun päiväsakon rahamäärä olisi A:n maksukykyyn nähden selvästi kohtuuton.

Näillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, ettei käräjäoikeuden tuomiota voida A:n täällä esittämän uuden selvityksen perusteella purkaa myöskään oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 §:n 3 kohdan nojalla.

Päätöslauselma

Korkein oikeus hylkää hakemuksen.

Asian ovat vahvennetussa jaostossa ratkaisseet oikeusneuvokset Erkki-Juhani Taipale, Kari Raulos (eri mieltä), Gustaf Möller, Kati Hidén, Eeva Vuori, Gustav Bygglin, Liisa Mansikkamäki, Pertti Välimäki, Pasi Aarnio, Mikko Könkkölä ja Juha Häyhä. Esittelijä Marja Räbinä.

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto

Oikeusneuvos Raulos: Yhdyn Korkeimman oikeuden ratkaisun perusteluihin väliotsikkoon "Purkamisen edellytysten arviointi" saakka. Sen jälkeen lausun seuraavan.

Kun A:n tulot olivat viimeksi ennen sakon määräämistä toimitetun verotuksen jälkeen olennaisesti muuttuneet, käräjäoikeudella on rikoslain 2 a luvun 2 §:n 3 momentin mukaan ollut oikeus arvioida ne muun saatavissa olleen selvityksen perusteella. Käräjäoikeuden tuomio ei siten perustu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen. Tämän jälkeen kysymys on vielä siitä, onko käräjäoikeuden tuomio purettavissa A:n tänne toimittaman uuden selvityksen perusteella.

Se seikka, että käräjäoikeudella on lain mukaan ollut oikeus päiväsakon rahamäärän vahvistamiseksi arvioida A:n tulot, ei merkitse sitä, etteikö käräjäoikeuden tuomiota voitaisi purkaa, jos oikeuden arvio osoittautuu jälkeenpäin olennaisesti virheelliseksi. Purkumahdollisuutta ei myöskään sulje pois se, ettei A ollut hakenut muutosta käräjäoikeuden tuomioon.

Päiväsakon rahamäärän suuruudesta säädetään yksityiskohtaisesti rikoslain 2 a luvun 2 §:ssä sekä asetuksessa päiväsakon rahamäärästä (1999/609). Näin ollen ei ole estettä katsoa, että arvioitua alemmat tulot johtavat päiväsakon rahamäärää vahvistettaessa oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 §:n 3 kohdassa tarkoitetuin tavoin myös käytettyjä rangaistussäännöksiä lievempien säännösten soveltamiseen. Täällä esitetyn selvityksen mukaan A:n kuukausitulot ovat vuonna 2000 olleet sellaiset, että hänelle määrättävän päiväsakon rahamäärän olisi tullut edellä mainittujen säännösten mukaan olla tuomitun 4 819 markan sijasta 1 494 markkaa vastaavat 251,27 euroa eli olennaisesti käräjäoikeuden vahvistamaa summaa alempi rahamäärä. Edellytykset käräjäoikeuden tuomion purkamiselle ovat siten olemassa. Sanotuilla perusteilla harkitsen oikeaksi, oikaisten käräjäoikeuden tuomiota, alentaa A:n päiväsakon rahamäärän 251,27 euroksi. A:n tulee siten maksaa sakkoa viisitoista 251,27 euron päiväsakkoa vastaavat 3 769,05 euroa.